Kerava kiinnostaa

Ensimmäiset vuodet Keravalla sisälsivät lähinnä perhekahviloita, leikkipuistoja, kirppareita ja muskaria. Lapsiperheelle kaupunki näytti ihastuttavimmat puolensa.

Päätin kuitenkin tutustua kotikaupunkiini muitakin reittejä ja lopulta pääsin Keravan Vihreiden piiriin ja sain aivan uuden ulottuvuuden kuntaan. Työni Helsingissä on saanut minut hakeutumaan mm. koulutuspolitiikan salaisuuksien pariin ja pääsin nyt seuraamaan myös koulujen ja kasvatuksen politiikkaa omassa kotikunnassani.

Erityisen lähellä sydäntäni on koulutuksen ja kasvatuksen ohella syrjäytymisen estämiseen tarvittava toiminta. Pelkällä ohjauksella ei syrjäytymiseen saada puututtua, vaan tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia ja rahaa lasten ja nuorten hoitoon.

Niin nuoret kuin vanhemmatkin kaupunkilaiset tarvitsevat yhteisiä tiloja, mahdollisuuksia luoda ja keksiä uutta ja kehittää tuoretta yritystoimintaa. Yrityshautomoita voi perustaa helpollakin vaikka tyhjillään olevista kaupungin tiloista huokeilla vuokrilla. Etätyöt lisääntyvät kaiken aikaa, mutta ihmiset kaipaavat virikkeitä ja viiteryhmiä, joten olisko mahdotonta ajatella Keravalle  liiketoiminnan harjoittajille yhteisöllisiä työskentelytiloja. Uuden yhteistyön muotoja on syytä kartoittaa.

Melko tuoreena keravalaisena olen myös erittäin kiinnostunut kuntalaisten mahdollisuudesta päästä mukaan kaupungin päätösprosessien seuraamiseen, mutta myös niihin osallistumiseen. Valtuuston kokoukset nettiin? Puhujanpöntöt asema-aukiolle? Vaikkapa niin, kunhan päätökset tehdään julkisesti ja niitä edeltävät prosessit ja tiedot ovat helposti saatavilla. Haluan kaikki mukaan avointa Keravaa rakentamaan.



Keravan vihreiden kunnallisvaaliohjelma 2012


Ympäristövastuullinen, tulevaisuuteen katsova Kerava
Lähiluonto on meille tärkeää. Kaupunkirakentamisessa (yleiskaavassa) on määriteltävä viheralueiden säilyttäminen, ettei niitä nakerreta jokaisen rakennusprojektin myötäEsimerkiksi keskustan puistot tulee säilyttää. Suosimme ekologista rakentamista.
Vihreässä kunnassa joukkoliikenne toimii myös yli kuntarajojen nopeasti, edullisesti ja kattavasti.
Haluamme lisätä luomu- ja lähiruokaa Keravan omissa toimipisteissä, esim. kouluissa, päiväkodeissa ja hoivakodeissa.

Toimivien palvelujen reilu Kerava
Vihreässä kunnassa asuminen on monimuotoista. Haluamme, että edullisia vuokra-asuntoja on tarjolla riittävästi. Esteetön toimintaympäristö palvelee kaikkia kuntalaisia.
Päivähoidon ja perusopetuksen on oltava laadukasta ja turvallista. Haluamme pienet ryhmäkootKurkelan yhtenäiskoulun on valmistuttava vuoteen 2016 mennessä – samalla Keravan yhteiskoulu (Sompio) muutetaan yhtenäiskouluksi.
Terveydenhuollon toimivuutta ja saatavuutta on parannettava. Haluamme järjestää laadukkaat, yksilölliset vanhus- ja vammaispalvelut ja tukea omaishoitajien työtä. Kotisairaalatoiminta on käynnistettävä. Ehkäisevää mielenterveystyötä on lisättävä ja päihdeongelmiin on puututtava ajoissa. Sosiaalipalveluja, mm.lapsiperheiden tukipalveluja, on oltava riittävästi tarjolla.
Lasten ja nuorten syrjäytyminen on estettävä. Nuorille on annettava riittävästi toimintamahdollisuuksia, mm. nuorisotila Ahjoon. Nuorten osallisuutta on vahvistettava ottamalla heitä yhä enemmän mukaan kaupungin toimintaan. Vanhemmuuden tukemiseksi on kehitettävä vertaistukiverkostoja, joissa vanhemmat voivat tavata toisiaan.
Liikunta- ja kulttuuripalveluille on turvattava riittävät ja tasapuoliset toimintamahdollisuudet. Keravan uimahallin saneerausta ei saa enää lykätä. 

Avoin, yhteinen, onnellinen Kerava
Vihreä kunta on avoin ja toivottaa erilaiset ihmiset tervetulleiksi. Asukkaita arvostetaan suunnittelun voimavarana ja oman asuinalueensa asiantuntijoina. Kuntalaisten kuulemisessa voidaan hyödyntää mm. nettikyselyjä. Haluamme korostaa kylätoimikuntien merkitystä. Jotta asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon helpottuu, on viranomaisten ”kapulakieli” korvattava helposti ymmärrettävällä yleiskielellä.
Päätöksenteko tapahtuu avoimesti ”päivänvalossa”. Vähimmäisvaatimuksena on päättäjien sidonnaisuuksien julkistaminen.
Kuntauudistuskeskustelua on käytävä avoimesti.  Emme halua pakkoliitoksia. Yksi hyvä vaihtoehto olisi ns. kaksiportainen hallintomalli, jossa lähellä olevat asiat (esim. päiväkodit ja kirjastot) päätetään omassa kunnassa ja laajemmat asiat (esim. maankäyttö ja toisen asteen koulutus) päätetään esim. metropolivaltuustossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti