Teknologialla syrjäytymistä vastaan

Jaoin aamusella Keravan asemalla työmatkalaisille Vihreä Lanka -lehteä ja viimeisiä numerottomia flyereitäni. Vastaanotto aamun tihkusateessa oi yllättävänkin mukava, kiitos siitä.

Lehdessä olevassa artikkelissa Sompion koulusta päästään kiinni moneen koulujen päivänpolttavaan kysymykseen ryhmäkoosta, erityisopetuksesta ja mm. teknologian tarpeellisuudesta. Aiemmin viikolla suivaannuin paikallislehden perussuomalaisesta yleisöosastokirjoituksesta, jonka mukaan lyhyesti sanottuna "maailma raaistuu, kukaan ei auta lapsia vaan he syrjäytyvät, kun kaikki keskittyvät vain laitteisiin".

Laadin vastineen.

Tietotekniikka lisää demokratiaa ja ehkäisee syrjäytymistä

Tietokoneohjatun yhteiskunnan hyöky kuohuttaa perussuomalaiskirjoittaja Marja Karvista (Keski-Uusimaa 24.9.2012), mutta hän vaikenee tyystin tieto- ja viestintäteknologian hyödyistä nimenomaan syrjäytymisen ehkäisemisessä ja niin sosiaalisten kuin sisällöllisten taitojen oppimisessa. Lisäksi mainitsematta jää teknologian mahdollistama osallisuuden lisääminen ja avoimen demokratian toteutuminen, sekä esimerkiksi perheiden yhteisen ajan saavuttaminen verkkovälitteisten etätöiden ja -opintojen myötä.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmassa syrjäytymisen ehkäisemiseksi mainitaan eri kansalaisryhmien yhdenvertaisuuden vahvistaminen, mikä tarkoittaa muun muassa koulujen ja julkisten laitosten tarjoamaa tasavertaista mahdollisuutta hyödyntää tietotekniikkaa. Sekä tekniset välineet että viestimien ja sosiaalisen median palvelut mahdollistavat erilaisen oppimisen ja itsensä ilmaisun. Kaikkien ei ole pakko kulkea vain perinteisen oppimisen polkua ja opintojen suorittaminen ja yhteiskuntaan kiinnittyminen saattaa tällöin onnistua helpommin. Peruskoulupudokkaiden on tukalaa palata takaisin koulun penkille, mutta esimerkiksi verkon kautta suoritettava nettiperuskoulu on osaltaan saattanut syrjäytymisuhan alaisia nuoria takaisin yhteiskuntaan. Omakohtaisesti olen nähnyt lukuisia tapauksia, joissa oppimisvaikeuksien kourissa tempova nuori saa kirjoitustehtävän sujumaan kynän sijasta tietokoneella tai esseen puristettua ulos videokameralla. Yhteydenpito opettajaan ja muihin kurssikavereihin voi alkaa luontevammin verkon kautta, minkä jälkeen kynnys hankalien asioiden selvittämiseen tai suoraan kanssakäymiseen koulussa on jo matalampi.

Nuorten ja lasten syrjäytymisen ehkäisemisessä on olennaista osallisuus, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa mahdollistuvan juuri päätösten valmisteluiden ja päätöksenteon avoimuudella ja näkyvyydellä (Lasten ja nuorten osallistuminen päätöksentekoon Suomessa; Euroopan neuvoston politiikkatutkinta, 2011). Juuri tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa oivallisen väylän avoimen ja osallistavan demokratian toteuttamiselle. 

Sosiaalisen median etuja ovat mahdollisuus verkostoitua ja saada tietoa omasta taustasta tai asuinpaikasta riippumatta, mikä melko harvoin tapahtuu nimettömänä, toisin kuin Karvinen väittää. Yhä useammat sosiaalista mediaa käyttävät henkilöt ovat omaksuneet avoimuuden ideologian ja käyttävät palveluita omilla nimillään. Myös tämä avoimuus lisää rehellisyyden nimissä demokratiaa ja tasa-arvoa. Verkkovälitteisten kokousten julkaisu, verkkoäänestysten levittäminen, nettikansalaiskyselyt ym. ovat mahdollistaneet kansalaisten osallistumisen. Syrjäytymistä ehkäisevää järjestäytymistä ja yhteisiä tapahtumia, kylätoimikuntia ja kaupunkifestivaaleja syntyy juuri sosiaalisen median nopean ja avoimen viestinnän välityksellä. Tavoitteena ei ole persoonaton tietokoneen takana lymyily, vaan konkreettinen yhteistyö, tasapuolinen ihmisten kohtaaminen ja yhteiskunnan mielekkääksi rakentaminen.

Murrosvaiheessa nähdään usein uhkia joutua uusien ihmeiden armoille. Tieto- ja viestintäteknologia ei kuitenkaan ole enää uusi kummajainen vaan monella alalla jokapäiväinen ilmiö. Jo nyt monet ihmiset ovat oppineet käyttämään viestintäteknologiaa myös arjen helpottamiseksi. Opetushallituksen Etäpäivä-seminaarissa todistettiin vastikään useita verkkovälitteisen opetuksen ja työn hyötyjä, joista osa vielä jopa odottaa huippuunsa kehittämistä. Tieto- ja viestintäteknologia on ihmisten itselleen avuksi luoma keksintö, jota kehittyvän yhteiskunnan on tarjottava kansalaisilleen ja sitä on hyödynnettävä yksilön ja yhteisön parhaaksi.

Itse voin viettää enemmän aikaa perheeni kanssa antaessani osan opetuksesta verkkovälitteisesti kotoa käsin ja tehdessäni käännöksiä etätyönä. Sukulaisiin ja tuttaviin saan pidettyä vaivattomasti yhteyttä teknologian välityksellä, eivätkä lapsemmekaan pääse unohtamaan kaukana asuvaa mummuaan. Inhimillisyys säilyy ja yhteys ihmisiin vahvistuu, kun käytössä on uusimmatkin keinot.

Joanna Ovaska, lukion lehtori (vihr.)

Kerava

  

Seuraavaksi 42

Ikävuosia karttuu seuraavaksi 42. Perheessä on porukkaa 4, joista lapsia on 2. Poika on 4 vuotta ja tytär 2. Katuosoitteessa on sekä 4 että 2. Onnennumero on 4, joka on 2 x 2. Tai mitä nyt ikinä keksiikin.

Ja onhan Linnunradan liftareiden käsikirjan mukaan 42 vastaus elämään, maailmakaikkeuteen ja kaikkeen muuhun sellaiseen. Se on kyllä paljon luvattu.

Kansalaistoiminnalla voi vaikuttaa

Keravaa tällä viikolla kovasti kuohuttanut Päivölänkaaren sivukoulun kohtalo ratkesi monen onneksi nopeasti. Pienten oppilaiden koulutie pysyy turvallisena.

Upeaa myrskyisässä episodissa oli lopputuloksen lisäksi kuntalaisten aktiivisuus. Asukasyhdistys sai kerättyä sivukoulun puolustamiseksi muutamassa päivässä parisataa nimeä ja koulun pihalle järjestettiin tiistai-iltanan mediaan asti päässyt kansankokous. Puskaradio toimi ja lopulta nettiadressiin karttui nimiä noin 300.

Keravalla on hyvät mahdollisuudet kehittyä entistä avoimemmaksi ja toimivammaksi kunnaksi. Kehitetään lisää kaupunginosayhdistyksiä ja muita kaupunkimme asukkaiden elämää kohentavia yhteisöjä ja vaaditaan aloitteentekijöiltä, prosesseilta ja päätöksentekijöiltä yhä enemmän avoimuutta. Teknologia ja kaupungin maltillinen koko mahdollistavat vaivattoman yhteistyön ja tiedonkulun. Saimme juuri mainion esimerkin siitä, miten yksittäiset kuntalaiset saavat nopeasti aikaan merkittäviä muutoksia yhdessä avoimesti toimimalla. Hyvä me!

"Nämä on äidin tärkeitä"

Lapset jättävät usein monet asiat rauhaan ilman suurempaa mellakkaa, kun kiellon perustelu on oikea. "Nää on äidin tärkeitä", naperot tokaisevat viisain katsein ja vaihtavat tihutöiden kohdetta. Yritin saada tänä iltana vihdoin kiinni oikeasta vaalisloganista, mutta päädyttyäni tasoon "Älä haukkaa paskaa, äänestä Ovaskaa" koitin saada tiukkaa verbaalista otetta niistä asioista, jotka ovat minulle yleisesti tärkeitä.

Tähän päädyin tajunnanvirtatekniikalla, joskin nuo kielellemme epätavallisimmat kirjaimet tuottivat lievää kikkailua. Nää on "mun tärkeitä" Keravalla ja elämässä:

• Avoimuus, aktiivisuus
• Biografiat ja kirjallisuus
• Cafe Intro ja kahvilakulttuuri
• Demokratia
• Ekologisuus, edistyminen
• Filmit
• Gastronomia
• Huolenpito, hoitoala, harrastukset
• Inhimillisyys, ilmasto
• Julkiset palvelut, junat, juoksu
• Koulutus, kasvatus, kehitys, kitara
• Lapset, lähipalvelut, liikunta, lukeminen
• Musiikki, media, mielenterveys
• Nuoriso, netti 
• Opettajat, osallisuus
• Peruspalvelut, puoliso
• QR-koodi, Queen ja kaikki muutkin bändit   
• Rakkaus, rauha, ruoka
• Suunnittelu, sosiaalinen media
• Teknologia, tieto
• Uudistus, unelmat
• Vapaus, vastuu, verkkovälitteisyys
• Xysma, xylofoni ja muut soittimet
• Ympäristö, yrittäjyys, yhteisöllisyys
• Z- ja muut paikallisjunat
• Åbo on meidän toinen koti, ruåtsia käytän työssä
• Äitiys, äänestysiän lasku
• Ö on vaikea. Öinen järvi rauhoittaa mielen.

Kerava on kiva kunta

Vihreiden järjestämä valtakunnallinen Kiva kunta -tempaus onnistui Keravalla eri hyvin. Lapset saivat diplomeita temppuradan suorituksesta, pullat ja piirakat hupenivat, bingo sujui ja ensimmäistä zumbasessiota talletettiin toimittajan kameraan asti.

Järjestelyjen keskellä oli mukava päästä hetkeksi jutustelemaan (zumbasta hitusen hikisenä tosin) ihmisten kanssa. Aiheina tällä kertaa viheralueet ja huoli liiasta rakentamisesta Keravalla, luokkakoot ja koulujen tilanne, lastensuojelu ja eläkeläisen liikuntamahdollisuudet. Paljon opin uutta ja reilusti on meillä tekemistä.

Kiitos kaikille osallistujille.

Kivaa Keravalla -päivä huomenna

Tervetuloa tapaamaan meitä Keravan vihreitä Aurinkomäelle huomenna lauantaina vaikka kauppareissun yhteydessä. Zumbavartteja ja pullaa, piirustusnäyttelyä ja kahvia. Löydä mäeltä itsellesi pätevien kuntavaaliehdokas!!

Skeittitoimia ja kieltenopetusta

Iloiseksi minut saa tänään Keski-Uusimaan uutisista mm. se, että lähelle Jokelaan syntynyt skeittipuisto sai alkunsa nuorisovaltuutetun aloitteesta. Todistetusti siis nuoretkin pääsevät asioihin vaikuttamaan ja erityisesti kuntatasolla vaikutuksista voi päästä nauttimaan nopeasti ja helposti.

Ennen mahdollista Keravan skeittipuistoa junaillaan siis itsemme Jokelaan. Miettimään jäin tänään sitäkin, olisiko kirjastomme edessä olevan altaan rapistuneisiin reunoihin olemassa skeittauksen kestävää materiaalia. Nythän ei toki tiedetä, onko reunoja edes varaa korjata. Jos korjaus kuitenkin luonnistuu, voisi materiaalin vaihdon turvin skeittikiellon sijaan harkita mahdollisuutta molempien säilyttämiseen: skeitata saa kirjaston luona ja allas säilyy ehjänä.

Lisäksi iloa tuotti uutinen nuorille maahanmuuttajille järjestettävistä kursseista, joissa opitaan muutakin kuin suomen kielioppia, esim. urheilulajeja ja digikuvausta. Tähän suuntaan juuri on mentävä. Mitä iloa maahanmuuttajalle on muuten muutamasta oikeakielisestä lauseesta, jos kytkökset valtakulttuuriin ja ympäristön ilmiöiden käsittäminen puuttuvat? Sitä paitsi toiminnallinen kieltenopetus olisi ehdottomasti hyvä juttu muillekin kieltenoppijoille.

Metropolijuna asettuu raiteille

Huomenna Keravaa odottaa MetropoliJuna.

Keravan asema on asettumassa huomisen tapahtuman suhteen lähtökuoppiinsa. Puolueiden ja järjestäjien mökkejä on asema-aukiolla vieri vieressä. Vihreiden kanssa vietettiin jo osa iltaa paikan päällä ilmaa haistelemassa ja samalla täytettiin ilmapallot, tehtiin esitteet ja vietiin omenat ja auringonkukat mökkiin jo huomista odottamaan.

Huomispäivän aikana uutislähetystä, haastatteluja kunta-asioista, esityksiä ja tietenkin itse MetropoliJuna, joka vie väen aina Lahteen ja takaisin.

Lue lisää ja tule meitä asema-aukiolle moikkaamaan.

http://metropoliareena.fi/tapahtumat/metropolijuna/

Vaalikoneiden täyttöä

Eilen vietin opetuksetonta päivää koulusta vaalihommien parissa ja muun muassa täyttämällä eri vaalikoneiden kysymyksiä. Lähes koko päivä meni, vaikka vasta pääsin alkuun.

Kuten eräs istuva valtuutettukin Keski-Uusimaassa kommentoi: pelkkien numeeristen tietojen tarkastelu voi olla harhaanjohtavaa, sillä harvoin asiat ovat näin mustavalkoisia. Ehdokkaan todelliset ajatukset ja tiedot selviävät vasta kirjoitetuista kommenteista.

Omat selvitykset kysymyksiin veivät todella mukanaan. Itselle tärkeimmät ja läheisimmät asiat, kuten koulutus ja kasvatus, laittoivat herkästi jutun kulkemaan liiankin laveasti ja toisaalta itselle vieraampien seikkojen selvittely vaati aikaa ja vei lopulta vallan mukanaan.

Kaiken kaikkiaan hyvin laaditut vaalikoneet voivat olla myös ehdokkaille opettava ja kiinnostava keino päästä lähemmäs oman kunnan kiperiä kysymyksiä.

Keravan sirkusmarkkinat

Lauantain ja sunnuntain aikana Keravan sirkusmarkkinat kohottavat keskustan tunnelman pilviin. On mahtavaa saada asua kaupungissa, jonka tapahtumat vetävät kauempaakin. Vihreiden teltalla hattaralla ja juttusilla kävi varsin mukavaa porukkaa. Ja kiinnostusta mm. koulutus- ja varhaiskasvatusasioihin on monella. Syystäkin.

Miten kiinnostuin Keravasta?

Hyvinkäältä Helsinkiin opiskelemaan ja sieltä maailman kautta Keravalle perhettä perustamaan. Matkalle mahtui yliopistokoulutus saksan ja ruotsin kielessä, valtiotiedettä, opettajankoulutus ja opintoja Saksassa. Opettelin soittamaan rokkia kitaralla ja perustin ensimmäisen bändini. Pääsin lukioon opettamaan ja tekemään kustantajalle oppikirjoja. 

Keravalle mieheni kanssa muutettuani noin viisi vuotta sitten keskityin vuosia  lasten kanssa kotona olemiseen ja puutarhanhoitoon. Palasin töihin lukion kieltenopettajaksi, soittelin bändissä, opiskelin mm. mediakasvatusta ja vapaa-ajan käännöstöiden tekeminen muodostui yritysmuodossaan toiseksi työksi. 

Oman kotikaupungin tuntemuksen puute kuitenkin kaihersi. Päätin ottaa ympäristöstäni selvää muutenkin kuin leikkipuistoissa ja kaupungilla käyden. Nyt olen tutustunut Keravaan Vihreiden kautta ja päässyt näkemään, mitä ja miten kaupunki meille todella tarjoaa. Mahtavinta on kuitenkin huomata se, että asioihin pääsee oikeasti vaikuttamaan. Tilanne paranee entisestään, kunhan päätöksenteko kunnassa saadaan entistä avoimemmaksi ja kaikille näkyväksi. Kuntalaisten pitää saada tietää ja sen pitää olla helppoa.

Kiinnostutaan Keravasta ja tehdään siitä meille kaikille hyvä.