Kansalaisaktivismi meets politiikka

Eilistä valtuuston kokousta edelsi ainutlaatuisen hieno kuntalaisaktiivisuuden näyte: keravalaiset pitivät rauhanomaisen mielenosoituksen lasten ja nuorten asioiden puolesta. Sysäyksenä mielenilmaukselle olivat kaupungin mittavat säästötoimet, jotka oli tehty eri lautakunnissa juuri ennen kuin talouden ylijäämä saatiin julki. Äläkkähän siitä nousi – ja aivan syystä.

Taustalla olivat erityisesti kasvatus- ja opetuslautakunnan taannoin tekemät lähes miljoonan euron sopeuttamistoimet. Olin itse tammikuussa ensimmäistä kertaa lautakunnan varsinaisena jäsenenä Hanna Rautamiehen jätettyä politiikan, kun jätimme esitetyt sopeuttamisehdotukset pöydälle, sillä korviimme kantautuneet huhupuheet olivat herättäneet toiveen paremmasta ja halusimme tarkemman talousselvityksen. 

Lisätietoa ei kuitenkaan herunut, vaan seuraavassa kokouksessa meitä odottivat samat, karmivat leikkausehdotukset. Suuri osa lautakunnasta piti kiinni tekemästämme budjettisopimuksesta, emmekä pystyneet juuri esittämään korvaavia ehdotuksia, joilla vaaditut säästöt olisi saatu kurottua kasaan. Käytännössä kädet oli sidottu tiedossamme olleeseen taloustilanteeseen, ja säästöt oli siunattava, vaikka suru puserossa. 

Pari päivää kokouksen jälkeen talouden runsas ylijäämä paljastui. Onneksemme kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan tehtyjen sopeutusten suhteen, ja vihreiden käynnistämien neuvotteluiden tuloksena saatiin peruttua muun muassa leikkaukset kuntalisästä, Untolan leikkikoulutoiminnasta, avustajista ja lukion tuntikehyksestä. 

Sopeutusten aikaan herännyt kansalaisliike jatkoi hienosti poliitikkojen ja kaupunginjohdon herättelyä erilaisin yhteydenotoin ja tuli tuomaan huolestunutta viestiään poliitikoille suoraan valtuustosalin kynnykselle. Dialogi banderolleja kantavien pienten ja aikuisten kuntalaisten ja lyhyet puheet valmistelleiden poliitikkojen välillä sujui esimerkillisesti. Saimme kuulla Virve Eskelisen johdolla kuntalaisten huolet ja haaveet paremmasta Keravasta, unelmien kaupungista. Sen jaamme taatusti kaikki. 

Puolueiden edustajat lausuivat omat sanansa ja Eero, vihreiden uusi ryhmäpuheenjohtaja, kiitti kutsusta, mainitsi vihreiden neuvottelualoitteen ja yhdessä kaikkien kanssa neuvotellut korjausliikkee. Hän muisti kuitenkin myös palauttaa mieliimme sen faktan, että rahaa on riitettävä kaikkeen, vauvasta vaariin, ja uimahallista kouluun ja katuihin. Me kaikki Keravan vihreät voimme täysin rinnoin yhtyä Eeron puheeseen ja jakaa tervetuliaisssanat kaikille, jotka haluavat tulla mukaamme parantamaan kaupunkiamme.

Osa kuntalaisista jaksoi vielä tulla valtuustosalin lehtereille kokouksen ajaksi. Ihmetys oli FB-viestien mukaan melkoinen, ennen kuin itse kokous oli päässyt edes alkuun. Selostus sote-uudistuksesta ja metropolialueen kuntajakoselvitys veivät kolmatta tuntia ja pisteenä i:n päällä oli kaupunginjohtajan katsaus autioituvasta kaupungistamme. Varsinaisiin lista-asioihin ei aikaa käytetty enää paljon, mutta kiinnostusta herättivät muun muassa käsittelemättä olevat valtuustoaloitteet, joista yhtenä vanhimmista on Säde Evilän ja 31 muun valtuutetun vuonna 2010 jättämä aloite nuoren oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi. Nuorisotakuun nimissä olisi tosiaan korkea aika saada aloite eteenpäin.

Kokouksen loppumetreillä kaupunginjohtaja kävi muistamassa myös sitkeitä kuntalaisia, jotka olivat pysyneet hereillä koko pitkän istunnon ja antoi heille vanhat kunnon Keravan karvanopat. Jospa niillä saataisiin houkuteltua aktiivista kansaa  politiikan ja tiukkojen päätösten pariin.   

  

Pesän likausta

Tänään hiihtolenkillä jäin miettimään aiemmin aamulla postaamaani linkkiä Ylen eiliseen uutiseen Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtajan liiketoimista, joissa oli kilpailutettu työterveyshuolto henkilön omiin tiloihin. Mitään rikollista ei uskota tapahtuneen, mutta aihe uutisointiin ja asian tarkasteluun oli olemassa. Aiemmin päivällä en ollut kuitenkaan katsonut vaivan arvoiseksi linkittää uutista samaisen pitkän linjan kokoomuslaisen vuokraamista tiloista, joissa oli myyty seksiä. 

Jokin sai kellot soimaan, ja koska en privaattiprofiilissani puhu juuri politiikkaa, läpäisi kilpailutusuutinen poliitikkosivuni tähän asti henkilökohtaisiin asioihin menemättömyyden seulan. Halusin osittain laittaa tiedon eteenpäin, a) koska olen Keravalta, b) koska jaan ainakin ajoittain uutisen antisankarin, Eero Lehden, kanssa saman valtuuston penkit c) koska kaikkien vähänkin valveutuneiden ihmisten tulee tietää vallanpitäjien toimista. 

Kuitenkin jäin myöhemmin miettimään, onko juuri tämä turhaa loanheittoa. Pienimuotoista tosin, mutta oliko postaus tarpeen? Liittyikö se kyseisen henkilön puolueeseen ja ikuisen kyllästyttävään valta-asemaan kaupungissamme? Ja miksi ihmeessä pienessä kaupungissa ja samassa valtuustossa olevan täysin uuden poliittisen toimijan ja verrattain tuoreen keravalaisen kannattaisi edes nostaa asia esille? Etten nyt vaan potkisi itseäni nilkoille ja hankaloittaisi juuri alkanutta kunnan uusien luottamushenkilöiden välistä yhteistyötä. 

Vastauksen sain pakkasen paukkuessa ladulla. Latteaa kai on sanoa, mutta kyllä vain, ihmisten tulee saada tietää. Päätä ei ollut kukaan pölkyllä vaatimassa, mutta ihan puhtain paperein uutisista ei Lehden tule selvitä, sen verran sohjoa ympärillä on. Epäilemättä postaus sujui herkeämmin, kun kyseessä oli kokoomuslainen pohatta, eikä vihreä lastenystävä. Uskon kuitenkin, että rohkeutta vihreänkin toverin edesottamusten moittimiseen olisi. Sain nimittäin vastikään muun muassa olla julkisesti täysin eri planeetalla kuin se vihreä OAJ-aktiivi, joka kirein sanakääntein halusi vastustaa avointa oppimateriaalia. 

Kriittisyyttä ilman turhaa räksytystä, kyseenalaistamista ilman tahallista väärinymmärrystä, yhteisten asioiden edistämistä ilman härskiä oman edun tavoittelua. Ja omaakin pesää pitää pystyä likaamaan niin läheltä kuin kaukaa, jos politiikassa mielii säilyttää selkärankansa.

Paikkaneuvotteluiden olematon avoimuus

Olen jo kotvan aikaa ihmetellyt, kuinka salamyhkäisesti paikkaneuvotteluita hoidetaan. On kaikkien tiedossa alunperin, mitä paikkoja on tarjolla, mutta sen jälkeen hiljaisuus laskeutuu neuvotteluiden ylle. Jotain vihiä kansa saa siitä, mille puolueelle mikäkin paikka saattaa mennä, ei muuta. Siinä meillä on avointa politiikkaa, hah. Niin tyhjentävän puheenvuoron asiasta käytti helsinkiläinen uusi valtuutettu Leo Stranius aiemmin tällä viikolla, ettei siihen voi kuin yhtyä.

Huuleni ovat siis sinetöidyt, enkä minäkään kaikkea tiedä, mutta tilanne ehdolla olleiden suhteen on tällä erää Keravalla seuraava. Olkaa huoleti, seuraava jakso ei sisällä laittomia juonipaljastuksia:

1) Kaikki ilmaisivat heti vaalien jälkeen kiinnostuksensa eri lautakuntiin ja valmisteleviin strategiaryhmiin.

2) Näiden pohjalta neuvottelijamme (4) väänsivät iltatolkulla muiden puolueiden kanssa, ja paikat jaettiin suhteellisen systeemin mukaan, vaikka pisteytysjärjestelmästä eli Espoon mallista olikin jo aiemmin puhuttu. Suhteellisessa paikkajaossa esim. pieniin "samanarvoisiin" strategiaryhmiin eivät pienet puolueet saa usein yhtään edustajaa, vaan isot ryhmät jyräävät. Pisteytysjärjestelmässä kaikille paikoille olisi sovittu niiden arvon mukainen pistemäärä (eli kuin hinta), ja puolueella olisi kokonsa mukainen tietty määrä pisteitä (kuin rahaa), joilla paikkoja voi esittää hankittavaksi. Erittäin hyvä malli, enkä tajua miksei suorastaan pakollinen kaikkialla.

3) Uusin käänne neuvotteluissa olivat sukupuolikiintiöt, joiden pohjalta voimme esittää lopullisia toiveitamme. Toisin sanoen: Jos vihreille on neuvoteltu kaksi paikkaa lautakuntaan A, ja yksi + puheenjohtajuus lautakuntaan B, saattaa olla, että paikat on jo meille merkitty nainen + mies. Kohta pääsemme ehkä esittämään ne viimeiset toiveemme, mutta yhä pienemmäksi käy mahdollisten kohteiden määrä. Kiinnostavaa ja varsin haastavaa.

Muita terveisiä: Uudenmaan piirinhallituksen kokouksessa oli kovaa kiinnostusta  hallituspaikoista , ja vaalit poikivat minullekin varapaikan.

Työpaikan pikkujouluissa pidettiin äänestys, jossa palkittiin vuoden värikkäin. Kiitos kaikesta kannustuksesta ja loistotyöyhteisöstä Tyly.

Mitä ihaninta itsenäisyyspäivää kaikille! Skoolaan 95-vuotiaalle Suomelle, ja menen katsomaan ihanaa First Aid Kitiä.

ISO kiitos

Vau, mikä jännitysnäytelmä. Viimeiseen asti mittelöitiin viimeisestä lisäpaikasta perussuomalaisten kanssa ja upeaa kyllä, se paikka saatiin. Seitsemän vihreää valtuustopaikkaa kääntyi kahdeksaksi. Harmittavaa toki on Keravan heikko (55,9) äänestysprosentti.

Itse olen ollut verrattain uutena paikkakuntalaisena ja täysin uutena keravalaisena poliittisena toimijana revetä liitoksistani koko illan, sillä jo ennakkoäänimäärä kipusi yli ennakkoarvion. Lopullinen äänimäärä oli hieno 88. Tarkastuslaskenta toki on edessä ja nöyränä kuunneltavana, sillä viimeinen läpipäässyt ehdokkaamme sai 89 ääntä, ja ekalla varasijalla, 88 äänellä, meitä on kaksi. Huh.

Kaiken kaikkiaan edelleen jaksan toitottaa, että meillä on huikean hyvää porukkaa ja sisään saatiin rytinällä muun muassa loistava nuori ääni Anna Evilä. Yhteinen kampanja mahtavan porukan kanssa oli todella antoisaa, enkä voi muuta kuin isosti hymyillen kiittää loistovihreitä tästä matkasta ja äänestäjiä uljaasta äänimäärästä. Jeee!

Yhteistä mietittävää on

Lopussa ollaan... vai alussa?

Olen iloinen saadessani asua Keravalla, sillä uskon tämän kaupungin potentiaaliin. Moni kuntalainen on kampanjan aikana kertonut toiveistaan pienen kotikaupunkimme elävöittämiseen. Siihen meillä on hyvät mahdollisuudet. Kaiken kaikkiaan myös vaalien jälkeen on niin valtuutettujen kuin muiden poliittisten ryhmien tehtävänä kuunnella kuntalaista. Kuntalainen: vaadi päättäjiltä sekä avoimuutta että toimintaa!

Videota tehdessäni mietin kampanjatyötä ja tulevaisuuden projekteja meidän koko porukan nimissä. Tulin (taas) siihen tulokseen, että aivan parhaaseen seuraan olen päässyt. Keravan vihreä joukko on todella monipuolista ja osaavaa väkeä, ja  tällä kertaa äänestäminen on helppoa ainoastaan oman ehdokkuuden takia. Kaikilla muilla kuin kandidaateilla ja heidän perheellään valinta voi olla kovin vaikea.

OAJ:n puheenjohtaja kehotti Opettaja-lehden pääkirjoituksessa äänestämään tuleviin poliittisiin koitoksiin rohkeita ja voimakastahtoisia ihmisiä, jotka tuntevat koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kysymykset.   Vaikkei koulutus olisikaan kuntalaisen tärkeiden asioiden kärkisijalla, on hyvä muistaa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn kiistaton helpotus kunnan kassaan. Toiminta ajoissa tulee aina halvemmaksi  kuin vaurioiden "korjaaminen" jälkikäteen.

Mitäs muuta olen tuuminut? Sote-uudistus olisi saatava vihreiden linjausten mukaan ennaltaehkäisevään suuntaan, kuntaliitoksista tarvitaan vielä keskustelua, ydinvoima on historiaa, terveyskeskusmaksut saa poistaa, uimahallin voi korjata pienemminkin, yksityispalvelut kunnalle eivät ole kestävää kehitystä, mutta esimerkiksi päivähoidon ostopalveluista on paljon hyvää kokemusta, Kurkelan koulu pitää rakentaa heti ja sitä ennen järjestää ahtaisiin tiloihin paviljonkitilat pihalle, ryhmäkokoja on pienennettävä, opettajan ja oppilaiden työrauha tulee turvata, kaupunkia on elävöitettävä, byrokratiaa vähennettävä, avoimuutta päätöksentekoprosesseihin lisättävä ja niin edelleen. 

Tässä muutama asia, joista olen viime aikoina päässyt puhumaan. On ollut upeaa kohdata näin paljon keravalaisia, jotka ovat olleet kiinnostuneita yhteisten asioiden etenemisestä. Vielä ehtii kysellä ja haastaa, täällä tai facebookissa. Oma ehdokas löytyy varmasti. Sitten vaan oikeaan paikkaan äänestämään. 

Ai että on jännää, kuinka Keravalla käy.

Loppukirinen vaalivideo

Tänään ei ollut kouluopetusta, joten päätin ottaa videomainonna kotivoimin haltuun. Keskiviikkona kesäisessä maisemassa videoimani höpötys olikin aivan yhtä ja samaa. Totta kai kaikki pitävät huolta lapsista ja koulutuksesta, vanhuksista jne, ja siksipä poistin puheen asiasta, yksityiskohdat ja vaaliohjeman. Sitähän voi lueskella vaikka täältä.

Videosta syntyi siis ehdokkaan 42 henkilökuva ja pieni katsaus Keravalle. Ja onhan siinä oman bändin musaakin.

Mahtavaa viikonloppua kaikille. Löytäkää hyvä ehdokas.

OAJ:n vaalipaneelin saldoa

Keravan lukiolla järjestetyssä OAJ:n vaalipaneelissa ehdokkaat saivat ladella tietämystään kunnan ja maamme koulutusasioista. Aiheina olivat seuraavat:
- sopiva ryhmäkoko => Keravalla on tällä hetkellä maan suurimmat, alakoulussa voisi olla 20.
- miten ryhmiä pienennetään? => Kurkela on rakennettava pian, joskin ehdokkaamme Eero Forstenin väläyttämä paviljonkiehdotus odotusajaksi olisi varteenotettava vaihtoehto.
- tuntikehys ensi vuonna => ei muutu tästä vuodesta.
- päivähoidon haasteet => hoitajille parempaa palkka, ryhmiin vähintään yksi lastentarhanopettaja, jatkokoulutusta, vanhemmille mahdollisuus valita kotihoito / erilaisia hoitomahdollisuuksia
- mikä seuraavista tärkeintä: koulut, Sampolan virastotoalo, uimahalli vai uudisrakentaminen? => tässä kohtaa itse kovin innokkaana uimarina kyllä itse toppuuttaisin hallin kanssa ja lupaan vaikka toistaiseksi terapia-allasta tarvitessani mennä suosiolla naapurikuntaan, sillä koulut ja sosiaalipuoli on saatava kuntoon ensin ja lamaa sopii toppuutella rakentamisella.

Paneelissa äänestettiin niin  kouluruuan mauttomuuden parantamisesta kuin välipala-automaattien karkkipitoisuudesta. Jokseenkin yksimielisesti, kuten kuvasta näkyy.

Paneeli oli hyvin järjestetty ja ajanottaja kumautti tarvittaessa kongiin. Hieman oli ehdokkailla turhaa jeesustelua ja myöntelyä, vaikka todistetusti valtuustossa olisi aiemmin äänestetty toisin. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus on vaalidebattiin äärimmäisen latteaa tarjottavaa. Meidän vihreä valtuutettumme Hanna Rautamies pärjäsi paremmin kuin hyvin ja otti muun muassa ilmaiset lukiokirjat -keskustelussa esiin sähköisten oppimateriaalien tärkeyden, johon muuten taidan palata huomenna.

Yhteisvoimin tunnelmaan

Olen niin ylpeä Keravan Vihreistä. Saimme taas upean kampanjapäivän aikaan. Kirpparille saapui läjäpäin myytävää, leivonnaisia ja kahvia riitti kaikille halukkaille. Hienoa esitettä jaettiin uutterasti.

Jani Toivolan haastattelu oli huippu. No, ei se tiennyt niitä kyselemiäni skeittitermejä, mutta onneksi keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi keksittiin. Osallistaminen, omien tavoitteiden kartoitus, tukijoukkojen keräys, budjetin laadinta yhdessä, toiminta, avoimuus. Kaikki nuoret, tulkaa mukaan tekemään yhteistä kuntaa.

Ja loppuhuipentumana Janin aloittama hyppynaruhaaste. Siinä hyppivät vuorotellen eri aatteiden ehdokkaat. Yhteistä kivaa yli puoluerajojen.

Mukaan talkoisiin

Aivan upeata. Olen saanut jo muutaman lahjoituksen, tosin sukulaisilta ehkä, mutta yhdentekevää. On tosi hienoa, että ihmiset haluavat olla tukena tärkeässä hommassa. Rahattakin voi toki tehdä vaalityötä, mutta esitteitä tarvitaan katukampanjaan. Ja se onkin kivaa puuhaa!

Toinen kerrassaan mahtava juttu on kuntalaisten lähestyminen muun muassa FB:n välityksellä. On kysytty suoraan suhtautumista yrittämiseen, erilaisiin kohteisiin Keravalla, kasvatukseen, liikuntaan ja niin edelleen. Vastaan tosi mielelläni mihin vaan. Ottakaa ihmeessä yhteyttä. Jos en jotain osaa, olen erittäin taitava ottamaan asioista selvää. Sen opettaminenhan on työtäni.

Kiinnostavaa seurattavaa voi olla Keravan kuntavaaliehdokkaiden FB-ryhmä, jossa tarjotaan välillä kiihkeitäkin puheenvuoroja. Tulkaa kaikki mukaan porisemaan ja tekemään hyvää yhteistä Keravaa!

Tukirahaa ja sidonnaisuuksia

Tänään olen tehnyt jotain ainutlaatuista ja pyytänyt Facebookissa lahjoituksia ihan julkisesti. Tiedän olevani erittäin varteenotettava ehdokas Keravalla, mutta tuen pyytäminen aivan uudelle kasvolle ei ole järin helppoa. Muuta apua on helpompi kysellä, mutta rahan kanssa on varautunut olo, vaikka se onkin näin kovin helpoksi tehty. Mahtavaa kuitenkin on se, että meillä vihreillä kannustetaan avoimuuteen myös raha-asioissa.

Avoimuuteen sisältyvät myös sidonnaisuudet, jotka ovat itselläni seuraavat:

Lehtorin virka Helsingin kaupungilla
OAJ/HOAY:n jäsenyys ja  yhteysopettajan luottamustoimi
Oma toiminimi Sanoin tammikuusta 2012
Suomen Omakotitaloliiton jäsen
Amnestyn jäsen¨
Teoston jäsen
Asunto- ja remonttilainaa puolison kanssa yht. n 300000€
Kesämökki 60 m2, ennakoperintönä saatu

Ja ihan varmuuden vuoksi mainittakoon vielä kaikki lompakkoa pullistavat S-, Plussa- ja Lindex-kortit.

Tärkeimmän äärellä

Useimmiten aika käy vähiin, eikä ehdi puoliakaan välttämättömistä hommista. Vaalihumu on huipussaan, työt eivät lopu koulusta koskaan ja yksityisuurastajanakin tulee päälle ajoittain ympäripyöreitä päiviä. Lisäksi viime viikko meni mahtavien lukiolaisten kanssa leirikoulussa Münchenissä. Upea reissu, mutta työteliäs sekin.

En siis reissultani ehtinyt mukaan Keravan Vihreiden vaalitelttamittelöön, jossa eilen kisailtiin saappaanheitoin saralla muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. Onneksi ensi viikolla haastetaan kilpailijat naruhyppelyyn ja päästään lastenvaatekirpparitouhuun. Vaalipöhinä alkaa olla kuumaa puuhaa.

Olin siis tänään vihdoin tekemässä seuraavaa:
- avaamassa viimeistä vastaamatonta vaalikonetta
- suunnittelemassa omaa esitettä asemalle ja teltalle jaettavaksi
- keräämässä kirpparille lasten pieniä vaatteita
- laatimassa käsikirjoitusta vaalivideoon
- lukemassa kymmentä eri blogia, nettiartikkelia ja viime viikon Keski-Uusimaat
- leipomassa vaalikeksejä (löysin Saksasta ihan näköiseni muotin...)
- kirjoittamassa vastineita ties mihin suuntaan

Kaiken tämän ja purkamattoman matkalaukun edessä heräsin siihen, miksi vihreissä olen ja ehdokkaaksi asetuin. Kaikille hyvinvoiva, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö ja elämä.

Siirsin kaiken listalta tuonnemmaksi, menin jumppaan, perheen kanssa saunaan, lasten kanssa iltasadun ääreen hassuttelemaan ja istuuduin punaviinilasin äärelle rakkaan mieheni seuraan.    

Kansalaistoiminnalla voi vaikuttaa

Keravaa tällä viikolla kovasti kuohuttanut Päivölänkaaren sivukoulun kohtalo ratkesi monen onneksi nopeasti. Pienten oppilaiden koulutie pysyy turvallisena.

Upeaa myrskyisässä episodissa oli lopputuloksen lisäksi kuntalaisten aktiivisuus. Asukasyhdistys sai kerättyä sivukoulun puolustamiseksi muutamassa päivässä parisataa nimeä ja koulun pihalle järjestettiin tiistai-iltanan mediaan asti päässyt kansankokous. Puskaradio toimi ja lopulta nettiadressiin karttui nimiä noin 300.

Keravalla on hyvät mahdollisuudet kehittyä entistä avoimemmaksi ja toimivammaksi kunnaksi. Kehitetään lisää kaupunginosayhdistyksiä ja muita kaupunkimme asukkaiden elämää kohentavia yhteisöjä ja vaaditaan aloitteentekijöiltä, prosesseilta ja päätöksentekijöiltä yhä enemmän avoimuutta. Teknologia ja kaupungin maltillinen koko mahdollistavat vaivattoman yhteistyön ja tiedonkulun. Saimme juuri mainion esimerkin siitä, miten yksittäiset kuntalaiset saavat nopeasti aikaan merkittäviä muutoksia yhdessä avoimesti toimimalla. Hyvä me!

Kerava on kiva kunta

Vihreiden järjestämä valtakunnallinen Kiva kunta -tempaus onnistui Keravalla eri hyvin. Lapset saivat diplomeita temppuradan suorituksesta, pullat ja piirakat hupenivat, bingo sujui ja ensimmäistä zumbasessiota talletettiin toimittajan kameraan asti.

Järjestelyjen keskellä oli mukava päästä hetkeksi jutustelemaan (zumbasta hitusen hikisenä tosin) ihmisten kanssa. Aiheina tällä kertaa viheralueet ja huoli liiasta rakentamisesta Keravalla, luokkakoot ja koulujen tilanne, lastensuojelu ja eläkeläisen liikuntamahdollisuudet. Paljon opin uutta ja reilusti on meillä tekemistä.

Kiitos kaikille osallistujille.

Kivaa Keravalla -päivä huomenna

Tervetuloa tapaamaan meitä Keravan vihreitä Aurinkomäelle huomenna lauantaina vaikka kauppareissun yhteydessä. Zumbavartteja ja pullaa, piirustusnäyttelyä ja kahvia. Löydä mäeltä itsellesi pätevien kuntavaaliehdokas!!

Skeittitoimia ja kieltenopetusta

Iloiseksi minut saa tänään Keski-Uusimaan uutisista mm. se, että lähelle Jokelaan syntynyt skeittipuisto sai alkunsa nuorisovaltuutetun aloitteesta. Todistetusti siis nuoretkin pääsevät asioihin vaikuttamaan ja erityisesti kuntatasolla vaikutuksista voi päästä nauttimaan nopeasti ja helposti.

Ennen mahdollista Keravan skeittipuistoa junaillaan siis itsemme Jokelaan. Miettimään jäin tänään sitäkin, olisiko kirjastomme edessä olevan altaan rapistuneisiin reunoihin olemassa skeittauksen kestävää materiaalia. Nythän ei toki tiedetä, onko reunoja edes varaa korjata. Jos korjaus kuitenkin luonnistuu, voisi materiaalin vaihdon turvin skeittikiellon sijaan harkita mahdollisuutta molempien säilyttämiseen: skeitata saa kirjaston luona ja allas säilyy ehjänä.

Lisäksi iloa tuotti uutinen nuorille maahanmuuttajille järjestettävistä kursseista, joissa opitaan muutakin kuin suomen kielioppia, esim. urheilulajeja ja digikuvausta. Tähän suuntaan juuri on mentävä. Mitä iloa maahanmuuttajalle on muuten muutamasta oikeakielisestä lauseesta, jos kytkökset valtakulttuuriin ja ympäristön ilmiöiden käsittäminen puuttuvat? Sitä paitsi toiminnallinen kieltenopetus olisi ehdottomasti hyvä juttu muillekin kieltenoppijoille.

Metropolijuna asettuu raiteille

Huomenna Keravaa odottaa MetropoliJuna.

Keravan asema on asettumassa huomisen tapahtuman suhteen lähtökuoppiinsa. Puolueiden ja järjestäjien mökkejä on asema-aukiolla vieri vieressä. Vihreiden kanssa vietettiin jo osa iltaa paikan päällä ilmaa haistelemassa ja samalla täytettiin ilmapallot, tehtiin esitteet ja vietiin omenat ja auringonkukat mökkiin jo huomista odottamaan.

Huomispäivän aikana uutislähetystä, haastatteluja kunta-asioista, esityksiä ja tietenkin itse MetropoliJuna, joka vie väen aina Lahteen ja takaisin.

Lue lisää ja tule meitä asema-aukiolle moikkaamaan.

http://metropoliareena.fi/tapahtumat/metropolijuna/

Keravan sirkusmarkkinat

Lauantain ja sunnuntain aikana Keravan sirkusmarkkinat kohottavat keskustan tunnelman pilviin. On mahtavaa saada asua kaupungissa, jonka tapahtumat vetävät kauempaakin. Vihreiden teltalla hattaralla ja juttusilla kävi varsin mukavaa porukkaa. Ja kiinnostusta mm. koulutus- ja varhaiskasvatusasioihin on monella. Syystäkin.

Miten kiinnostuin Keravasta?

Hyvinkäältä Helsinkiin opiskelemaan ja sieltä maailman kautta Keravalle perhettä perustamaan. Matkalle mahtui yliopistokoulutus saksan ja ruotsin kielessä, valtiotiedettä, opettajankoulutus ja opintoja Saksassa. Opettelin soittamaan rokkia kitaralla ja perustin ensimmäisen bändini. Pääsin lukioon opettamaan ja tekemään kustantajalle oppikirjoja. 

Keravalle mieheni kanssa muutettuani noin viisi vuotta sitten keskityin vuosia  lasten kanssa kotona olemiseen ja puutarhanhoitoon. Palasin töihin lukion kieltenopettajaksi, soittelin bändissä, opiskelin mm. mediakasvatusta ja vapaa-ajan käännöstöiden tekeminen muodostui yritysmuodossaan toiseksi työksi. 

Oman kotikaupungin tuntemuksen puute kuitenkin kaihersi. Päätin ottaa ympäristöstäni selvää muutenkin kuin leikkipuistoissa ja kaupungilla käyden. Nyt olen tutustunut Keravaan Vihreiden kautta ja päässyt näkemään, mitä ja miten kaupunki meille todella tarjoaa. Mahtavinta on kuitenkin huomata se, että asioihin pääsee oikeasti vaikuttamaan. Tilanne paranee entisestään, kunhan päätöksenteko kunnassa saadaan entistä avoimemmaksi ja kaikille näkyväksi. Kuntalaisten pitää saada tietää ja sen pitää olla helppoa.

Kiinnostutaan Keravasta ja tehdään siitä meille kaikille hyvä.