Maahanmuuttajan tuki äänestyksessä

Viikonloppu meni käännöstöiden parissa, vaaliteltalla ja lasten synttärikakkuähkyssä. Ja jos rehellsisiä ollaan, istun nyt sosiaalisen median pedagogi -koulutuksessa, mutta osaan jo opetettavan asian (Blogger), niin voin pienen hetken lintsata ja keskittyä vaalitouhuun. 

Viimeinen vaaliviikko alkaa, ja tuntuu, että vasta ollaan vauhtiin pääsemässä. Viimeisin mieltäni askarruttanut asia on maahanmuuttajien äänestämistietous.

Maahanmuuttajat tarvitsevat tietoa jo niin valtion ja kunnan päätösrakenteesta, ehdokkaaksi asettumisesta, sopivan ehdokkaan valitsemisesta ja tässä vaiheessa luonnollisesti siitä, miten käytännössä äänestetään. Keravalla sosiaaliohjaaja Virve Lintulan ystävällisesti toimittaman tiedon mukaan maahanmuuttajat toki saavat muun muassa Tervetuloa Suomeen -paketin, jossa mainitaan äänestämismahdollisuudesta. Projektityöntekijä Loan Thi Tran Louhelan Setlementin monikulttuurisesta Ringistä muistutti minua kuitenkin 12.10 järjestetystä vaalipaneelista, joka tosin tapahtui Järvenpään puolella. Tietoa konkreettisesta äänestämistapahtumasta - ajasta, paikasta, oikeudesta - kokemukseni mukaan kuitenkin tarvitaan myös kunnan sisällä. 

Mahdollisuutena olisi järjestää infoa äänestämisestä, mutta tähän ei tilaisuutta enää löytyne. Hankalaksi tilanteen tekee se, ettei kaupungin toimitiloissa, kuten toimintakeskus Topaasissa, saa jakaa vaaliesitteitä.

Lisätietoja eri kielillä saa toki netistä, mutta ehdokkaiden kohtaaminen olisi varmempi tapa saada myös ulkomaalaistaustaiset kuntalaiset vaaliuurnille. Mihin siis mennä?

Tytöt tyttöinä, ihmisinä

Historian ensimmäinen tyttöjen päivä. Kansainvälisellä tasolla erittäin merkittävä, mutta Suomessakin tarpeen. Muun muassa maahanmuuttajatyttöjen koulutukseen on paneuduttava, jotta edellytykset köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi paranevat.

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseksi on edelleen tehtävä töitä. Asenteet ja arvot syntyvät kotona, mutta kouluissa niihin voi ja pitää vielä vaikuttaa. Tyttöjä huomioidaan uutta kampausta kehumalla, ja pojilta pyydetään apua tietokoneongelmiin, tytöt tuntuvat nauravan tyhjälle, pojat ovat huumorimiehiä. Ei näin. Lisää arjen ja käytännön tasa-arvoa puheisiin ja eleisiin niin kouluun kuin työpaikoille.

Illan viimeisenä aktiivitekona allekirjoitin vetoomuksen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisestä kuntatasolla.

Skeittitoimia ja kieltenopetusta

Iloiseksi minut saa tänään Keski-Uusimaan uutisista mm. se, että lähelle Jokelaan syntynyt skeittipuisto sai alkunsa nuorisovaltuutetun aloitteesta. Todistetusti siis nuoretkin pääsevät asioihin vaikuttamaan ja erityisesti kuntatasolla vaikutuksista voi päästä nauttimaan nopeasti ja helposti.

Ennen mahdollista Keravan skeittipuistoa junaillaan siis itsemme Jokelaan. Miettimään jäin tänään sitäkin, olisiko kirjastomme edessä olevan altaan rapistuneisiin reunoihin olemassa skeittauksen kestävää materiaalia. Nythän ei toki tiedetä, onko reunoja edes varaa korjata. Jos korjaus kuitenkin luonnistuu, voisi materiaalin vaihdon turvin skeittikiellon sijaan harkita mahdollisuutta molempien säilyttämiseen: skeitata saa kirjaston luona ja allas säilyy ehjänä.

Lisäksi iloa tuotti uutinen nuorille maahanmuuttajille järjestettävistä kursseista, joissa opitaan muutakin kuin suomen kielioppia, esim. urheilulajeja ja digikuvausta. Tähän suuntaan juuri on mentävä. Mitä iloa maahanmuuttajalle on muuten muutamasta oikeakielisestä lauseesta, jos kytkökset valtakulttuuriin ja ympäristön ilmiöiden käsittäminen puuttuvat? Sitä paitsi toiminnallinen kieltenopetus olisi ehdottomasti hyvä juttu muillekin kieltenoppijoille.